Lisää RC:tä

Radio-ohjattaviin jää näköjään koukkuun. Galaxy Visitor 8 on tällä hetkellä telakalla ja kärsii mystisestä moottoriviasta. Vian diagnosoinnin hankaluuden vuoksi joutunen siihen ostamaan kaikki neljä moottoria uusiksi, mutta katsotaan nyt milloin.

Tilasin pari viikkoa sitten e-villestä Syma X8C -kopterin, johon tulossa/tullut myös varapropellit, erillisen kameran vakautin (gimbal-tyylinen stabilizer) ja toinen akku. Eilen kuitenkin kävi niin hassusti, että Post NL päätti läpivalaisun jälkeen hylätä pakettini ja lähettikin sen takaisin Kiinaan :/. E-villeltä tiedustelin etenemistavasta ja sovittiin että lähettävät nyt ainakin kertaalleen (uuden) kopterin tulemaan. Kaveri ehti kuitenkin itselleen ostamaan Yuneec Q500 Typhoon 4K -dronen. Ko. kapistuksesta testilentoa ao. videosta.

Osaltaan tuon innoittamana ja X8C:n toimituksen vaikeuksien myötä päädyin elin otsassa tilaamaan ihan kotimaisesta verkkokaupasta DJI Phantom 3 4K -kopterin. Toivottavasti myös tuo X8C tuolta aikanaan tulee, niin pääsee sitäkin virittämään ja testaamaan mihin asti tuollainen halpa drone venyykään.

Virtuaalipilotti RC:n puikoissa

Viime kesänä ostettiin tytön (5v.) kans alennuksesta radio-ohjattava Nine Eagles CTLS 3CH -lentokone. Lentokonetta tuli lennäteltyä kohtuullisen paljon, vaikka sen hallinta osoittautuikin koneen keveyden vuoksi aika haastavaksi. Siipeä on korjailtua, propellia vaihdettu, nokkarengasta liimailtu, jne… Hallittu laskeutuminen tuolla koneella on lähes mahdoton, vaikkakin olen joitakin kertoja sen jotenkuten alas saanut tassuilleen.

Keväällä innoistuin sitten nelikoptereista (droneista). Verkkokaupan ostoskorissa killui jo DJI:n Phantom 3 Standard, mutta onneksi tuo tuolloin jäi ostamatta. Kesäkuussa sitten haettiin harjoituskopteriksi Nine Eaglesin Galaxy Visitor 8, jolla onkin kohtuullisen ahkerasti lennetty harjoituslentoja. Tätä jopa tyttökin saa hanskattua jotenkuten 🙂 Välillä kolisteltu valotolppia, lipputankoja ja talon kattoa. Ajoittain tehty jatkovarteen jatkovartta, että saadaan härveli puusta alas. Kaksi (samaa) propellia on ajettu solmuun ja yksi moottorikin jouduttu vaihtamaan. Vaikka ko. härvelikin aika tuuliherkkä on, niin kyllä tuo paljon hallittavampi ja mukavampi vekotin on, kuin CTLS.

Kuvauspuolikin kuitenkin kiinnostaa, joten himoiten vilkuilin budjetin ylittäviä Phantomeita edelleen. Sitten kaveri oli tykännyt Facebookista yhden puolitutun tyypin dronevideosta ja se myös mun seinälle pamahti. Keskustelussa kävi ilmi myös kopterin valmistaja ja malli. Asiaa sitten hieman selvittelin ja katselin. Pienen harkinnan ja sopivan tarjouksen myötä tilaukseen lähti Syma X8C -kopteri, jota on mahdollista lentää myös ns. FPV näkymästä (kameran kuva kännykän näytöllä). Ennen ostoa kahlasin pitkän liudan Youtube-videoita läpi ja punnitsin eri kopterivaihtoehtoja. X8C:ssä osui tarjous sen verran hyvin kohdalleen, että säästin hinnassa 35% muihin verrattuna. Ko. kopteri jaksaa myös kantaa erilliset action-kamerat, jolloin tosin pitää tinkiä FPV:stä, tai ainakin hommata kamera jossa tuo toiminto on mahdollinen. Toisaalta luulen, että kun X8C alkaa maistua puulta, niin Phantom lähtee aika livakasti tilaukseen 😀 Tässä nyt vain odotellaan toimitusta ja tulleja, hitusen jo polttelis päästä kameraa lennättään, mutta siihen asti saa GV8 kyytiä.

 

Ensikokemukset Dovetail Games Flight Schoolista

dgfs1
Haapavedeltä ilmaan ja hei, voimalaitoskin on saatu maailmaan. Tosin järvi on ”hieman” oudon kanttinen ja keskustakin turhan olematon. Mutta tsekkaas tuo puitten määrä, never in FSX

Eilen piti sen verran kiirettä toisen rakkaan harrastuksen, eli frisbeegolfin parissa, joten pääsin vasta tänään pikaisesti ”korkkaamaan” Dovetailin uutukaisen.

Kauheasti en ollut ennakkotestejä katsellut, enkä niihin huomiota kiinnittänyt, joten lähes ummikkona testiin.

FSX-sukuisuus näkyy FS:ssä vahvasti, onneksi käytettävyyttä on kuitenkin parannettu runsaasti ja valikot ovat erittäin näyttävät ja helppokäyttöiset. FS:n on tarkoitus olla eräänlainen houkutustuote, jolla saadaan uudet käyttäjät lentosimulaattorien maailmaan. Vakiona pelistä löytyy kaksi konetta Piper PA18 ja PA28. Lentäminen hieman poikkeaa FSX:stä ja tuntuu ehkä hitusen realistisemmalta, olematta kuitenkaan aivan niin äärimmäinen kuin X-plane. Toisaalta lentokäyttäytyminen välillä on jotenkin erikoistakin, joten pientä kehittämistä vielä moottori vaatinee tuolta osin.

dgfs2
Oulu by night. Varsin hyvälle näyttää yövalaistus.

FSX-sukuisuus on myös saanut ainakin Steamissä aikaan negatiivisten palautteiden vyöryn. Odotukset ihmisillä ovat olleet jotakin täysin utopistista. Kyseessä kun on modernisoitu versio FSX:stä ja vielä kohtalaisen nopealla aikataululla pienellä tiimillä, niin kyllä suurin osa paukuista on varmasti käytetty jo pelkäästää pelimoottorin modernisointiin. Kannattaisi muistaa että ensimmäistä kertaa FSX-perheessä ollaan 64-bittisen moottorin päällä, lisäksi moniytimisten suorittimien tuki on selkeästi parempi, kuin esimerkiksi FSX:ssä. AMD-käyttäjät siis varmasti peukuttavat. Ja mitä tämä tarkoittaa tulevaisuudessa. Käyttäjien määrä lisääntyy, moottori kehittyy entisestää. Pieniä, joskin ajoittain rumiakin bugeja aletaan korjaamaan. Omalta osaltani väittäisin että vuoden 2017 lopulla Dovetailin Flight Simulator on selkeästi ykkönen lentosimulaattoreissa. FSX itsessään ei enää kehity, tuskin FSX::SE:kään, paukut lyödään tulevaan simuun. Prepad3D:n kehitys on todella hidasta, vielä pienempi tiimi kuin Dovetaililla. Ja P3D on kaiken lisäksi KALLIS ja edelleen 32-bittinen ja huonosti moniytimisiä prossuja tukeva. Vanhan kansan Intelistit taas naureskelee partaansa, mutta mitä siitä, toiset tykkää äidistä, toiset tyttärestä. Ja mitä tulee X-Planeen, niin silläkin omat puolestapuhujansa. Itse en näe X-Planessa edelleenkään potentiaalia FSX-sukuisten simujen korvaajaksi, se vain näyttää ja tuntuu ”purkkaviritelmältä”, lisäksi käyttöliittymä on jostain 90-luvun alusta. Mutta toki X-Planella silloin tällöin tulee lenneltyä, kai siinä tietyiltä osin on hyviäkin puolia, mutta en kyllä nyt tähään hätään keksi yhtäkään mainittavaksi asti. Flight School ja tuleva Simulator tuskin on mikään vapahtaja lentosimuissa, mutta jos yhtään ennakkotiedot paikkaansa pitää, niin oikeaan suuntaan ollaan menossa.

Lähti se mopo käsistä

Mutta edelleen AMD:tä… Eli paljon on rautaa liikkunut rajalla viime aikoina. Prossun oston jälkeen tajusin, että emolevy on aivan liian köykänen ko. prossulle. Laitteen ylikellotusmahdollisuukista puhumattakaan x) Jotenka tässä on tullut selviteltyä ja harrasteltua.

Alkuun kuitenkin hieman tilanteesta lentosimuissa. Windowsin kanssa olen paininut viime aikoina ihan urakalla. Win10-päivitys näennäisesti onnistui ja kaikki toimi jonkin aikaa hyvin, mutta muutaman viikon käyttö alkoi tökkimään mm. FSX:ssä niin pahasti, että Windowsin 8.1 uudelleenasennus (ei siis palautusta) oli pakko suorittaa. Pienen säätämisen jälkeen homma tuntuis taas rokkaavan kuten aiemmin, jopa paremmin. FSX:n lisäksi tuli jossain epätoivoisessa vaiheessa joulun alennusmyynneistä poistettu X-Plane itselle. Hieman olen silläkin lennellyt, mutta nyt uud.asennuksen jälkeen en ole ehtinyt sitä testaamaan, eikähän se kyllä FSX:lle pärjää oikein missään suhteessa. Vatsim-lennot on jääneet todella vähiin ja aika onkin pääasiassa mennyt koneen kans puuhastellessa ja EFOU-kenttäskenaariota olen jonkin verran viritellyt lisää.

NZXT S340Mutta siis, se mopo… jo aiemmin tilasin NZXT:n S340 kotelon ja tykötarpeet. Koteloa ei kuitenkaan ollut suomessa tällä hetkellä, joten nyt vain odotellaan milloinka saapuisi taas erä maahantuojalle.

Viikon verran mietiskelin josko sitä raaskis vielä emon ostaa. Emon ostolle ajatuksena oli parempi tuki 8350 prossulle ja mahdollisesti SLI tuki näyttikselle. Pienen kotelomodauksen puraisemana myös ulkoasu vaikutti valintaan, mutta tosiasiassa AM3+ 990FX -emoista ei yhdenkään väritys ollut täysin oikea. Loppujen lopuksi päädyin tilaamaan Asus Sabertooth 990FX R2.0 emolevyn. 8+2 power phase takaa haluttaessa ylikellotuksen onnistumisen ja löytyypä emolta tuo himoitti SLI-tuki ja riittävästi nopeita PCI-E 2-liitäntöjä. Ainut miinus ko. emolla oli muistin 1866 MHz kellotaajuus, mutta seuraava hintaluokka olis nostanut hintaa 25%, joten tyydyn tähän. Tosiasia kuitenkin on, että tuota muistin 2133-1866 nopeuseroa ei huomaa yhtään missään mitenkään 🙂

Ja kun kerran mopedi oli jo vahvasti ojanpenkalla menossa kohti metsähallituksen puolta, tarttui tilaukseen myös NZXT Kraken 61 -vesijäähdytysblokki prosessorille. Tällä pidetään huoli siitä että kellotaajuus ei aivan välttämättä jää sinne 4 Ghz:iin.

Ja kun kerran tälle virivirilinjalle lähdettiin, niin hieman vielä kokemuksia. Eli tämän hetken kokoonpanolla (Asrock 950 Pro3 R2.0 -emolla) ylikellotus on käytännössä mahdotonta. Eli jos suunnittelet ylikellotushommia, niin älä edes vaivaudu halvimmilla emolevyillä. Vähimmäisvaatimus lienee power phaselle 6+2, joten hinnat lähtee jostain 135 € huiteilta oikeasti ylikellotettaville emoille. Ja mitenkö minä tämän todensin omalta osalta, no kellottamalla tietenkin. Käytännössä Asrockin ”BIOS” aivan turhaan antaa edes mahdollisuuden kellottamiselle. Omalta osalta pukkasin oletusasetukset sisään, sammuttelin kaiken ylimääräisen (esim. Cool-and-quietin) ja vaihdoin asetukset manuaaliselle. Lukitsin kaiken default-arvoille ja ruuvasin prosessorin väylätaajuutta hitusen ylemmäs, eli 4000 GHz > 4100 GHz (20×205). Kaikki vaikutti alkuun ihan hyvälle, prossun lämmöt idlenä samassa kuin aiemmin ja Windowskin hyrähti päälle. CPU-Z ja HWmonitor päälle ja CPU testi pyörimään. Testi kesti jopa 10 sek. kun kone jumiutui. Totesin että prossua ei voi kellottaa. Tiedä sitten miten emo vaikuttaa näyttiksen kellottamiseen. Sitäkin kokeilin, mutta jo 5% tehonnosto kaatoi näyttiksen ja se palautui ”vikatilaan” ja n. 500 Mhz taajuudelle 😀 Ja varomaton saa tosiaan helposti poltettua sekä, emon että prossun ja mahdollisesti muutakin rautaa, joten ÄLKÄÄ YRITTÄKÖ halpisvehkeillä kellotuksia. Sen verran voin omasta taustasta mainita että takataskusta löytyy 20 vuoden kokemus PC-laitteista, tietokoneasentajan ammattitutkinto ja kymmenen vuotta työkokemusta laiteylläpidosta. Eli ihan en ummikko ole näissä asioissa, vaikkakaan ylikellotusta ei kauheasti ole tullut harrasteltua.

Rautaa

Joulun alla tuli ostettua prosessorille uus jäähdytys, kun vanhassa ei oikeen potku riittänyt ja lämmöt tuppas nousemaan. Samalla reissulla mukaan tarttui Kingstonin 240 Gt SSD, jolle sitten FSX:n siirsin. Muutos näkyi latausajoissa, mutta itse pelissä ei hirveästi muutosta tapahtunut. Koska säätöä oli FSX:lle tuon myötä muutenkin edessä, niin päivitin vielä Windowsin 10-versioon. Tuo ehkä vielä hitusen nopeutti latausaikoja, todennäköisesti 8.1:een kertynyt ”tauhka” hidasti sitä aikaisemmin ja puhdas 10 taasen potkii hieman paremmin.

Joulun aikoihin puski ulos myös FSFX:n 737 Immersion -lisäosa ja kun REXiltä löytyi alennuksista SoftClouds, niin FPS:t kylpee pohjamudissa.

Tuskastuminen iski ja joulun jälkeen tilauslistalta löytyi uusi prosessori AMD FX-8350 4 Ghz ja näytönohjain EVGA GeForce GTX 960. Toivon mukaan näillä saadaan vähän lisäpotkua hommiin. Himoitsin GTX 980:stä, mutta yli kaksinkertainen hinta ei vain yksinkertaisesti mahtunut budjettiin.

Tarkoitus olis kuvailla videota ennen ja jälkeen rautapäivityksen, jossa hieman pystyy vertailemaan tilannetta ja vaikutusta. Jännä nähdä 🙂

Projektit-sivu

Tuossa kuukausi sitten tuli FSNordicin foorumilla julkistettua virallisestikin, että työstän Oulun lentoasemaa FSX:lle. Vaikka homman laajuudesta jonkinlainen mielikuva jo tuolloin oli, niin onhan sitä vielä enemmän kuin osasi kuvitella. Mutta eipä mitään, projektille päätinkin sitten avata omat sivunsa. Siinä sivussa myös EFHP, eli Haapavesi projekti tuli julkaistua. Eli jos on lentäminen ollut vähäistä, niin kaikkea muuta on kyllä tullut tehtyä siihen liittyen.

Pitää nyt lentämisestä vielä sen verran mainita, että paussilla ollut Ryanair on kyllä tullut rytinällä takaisin ja ottanut jälleen paikkansa yhtenä parhaimmista virtuaalilentoyhtiöistä. Kehitystyö uusien järjestelmien kanssa on ollut kavereilta lyhyesti sanottuna vaikuttavaa. Keep up the good job.

Kehitystä ja kehitystä

Blogirintamalla ei taasen hirveästi ole elämöity. Virtual Ryanair käväisi kuukauden verran telakalla ja palasi eilen kohtalaisen raakileena takaisin. No okei, lentämään pystyy ja uudet jutut vaikuttavat kaikin puolin hyvältä, joten toivotaan parasta. Viime aikoina onkin tullut sitten lennettyä jonkin verran Norwegiania ja FinFlyta. Näistä jälkimmäiselle olen vimmatusti etsinyt lennonhallintajärjestelmää, mutta hitusen hakusessa näkyisi omiin tarkoituksiin sopiva systeemi olevan. Kaikissa kun tuntuu olevan typeriä rajoituksia, joita ei ilman koodin sorkkimista saa pois. Mutta katsotaan mihin FinFly kehittyy. Mitä tulee konerintamalle, niin tuli hommattua FeelTheren/Wilcon Embraer E-jets v2 ja E175 onkin kyntänyt jo Vatsim-taivastakin FinFlyn väreissä.

 

Ja taas mennään

Tovin aikaa vierähtänyt kun viimeksi olen kirjoitellut. Lentänyt olen kuitenkin. Virtual Ryanairin lentoja on kertynyt reilut 40 tuntia ja uuden tuttavuuden Virtual Norwegianin lentoja vielä toistaiseksi alle 10 tuntia. Lisäksi olen omalla FlyFin-virityksellä muutamia tunteja Vatsimissa lennellyt.

norski Helsinki-Vantaalla
norski Helsinki-Vantaalla
FinFly 738 Kuopiossa
FinFly 738 Kuopiossa

Konehankinnat on olleet aikalailla jäissä, mutta jotain pientä tuli hankittua jo jonkin aikaa sitten. Alkuun hommasin Wilcon Bombardier CRJ -paketin ja sitä tulikin testailtua. En vain oikein päässyt sen kanssa sinuiksi. Jostain syystä autopilotti ei suostunut toimimaan kuten pitäisi, vaan kytkeytyä välillä omia aikojaan pois päältä. Seuraava hankinta oli sitten Majesticin Bombardier Dash Q400. Kone on hyvin tehty ja kaikki toimii kuten pitääkin, mutta senkään lentämistä en ole tarpeeksi ehtinyt harjoittelemaan, että sillä Vatsim-taivaalle uskaltautuisi.

Wilco CRJ-700
Wilcon CRJ-700 iltavalaistuksessa
Majestic Dash Q400
Majestic Dash Q400 -testiä Flyben väreissä

Niin ja hommasinhan mää yhden pikkukoneenki. Eli Steamin kautta Carenadon Piper PA-32R-201 Saratoga SP

Carenado Piper PA-32R-201
Carenado Piper PA-32R-201 Saratoga SP

Uusi ”työpaikka”

DLH Virtualin kanssa homma oli aika ähräämistä. Milloin ei palvelimet toiminut, niin sitten oli muuten vain ongelmaa. Mitään valmista ei oikeastaan tarjottu. Kun omat tunnukset viimein syystä tai toisesta lakkasivat toimimasta n. 2 viikkoa sitten, päätin viimein tänään luovuttaa. Eli heippa vaan DLH.

Ja mitäs sitten. Parikin vaihtoehtoista virtuaalilentoyhtiötä oli listalla, mutta päädyin sitten kuitenkin Virtual Ryanairiin. Ainakin tähänastiset kokemukset on hyvät ja homma toimii. Yhden lennonkin ehdin lentää, joka valitettavasti tuli hylätyksi umpisurkean laskeutumisen vuoksi. Oli hitusen tuuliset olosuhteet ja jostain syystä automatiikka kenkkuili koko lennon ajan ja kun alastulossa tuuli vielä heitti koneen 30 jalassa kiitoradan verran vasemmalle, niin laskeutuminen oli sitten mitä oli. DLH:lle tuokin olisi mennyt läpi, mutta VRYRillä vaatimukset on satasella paremmat 😉

Nyt kun tuo PMDG:n 737 on kohtuuhyvin hanskassa, niin innolla odotan taas Vatsim-harjoittelua, erityisesti ATC:n osalta.

RYR_PILOT

Niin, samaan aikaan kun lensin ensilentoani Ryanairilla, tosielämän ilmailumaailmaa kohtasi traaginen onnettomuus. Germanwingsin lento 9525 (Airbus A320, D-AIPX) tuhoutui täysin ja kaikkien koneessa olleiden 148 ihmisen uskotaan menehtyneen. Kuvat onnettomuuspaikalta kertovat karua kieltä tuhosta. Osanottoni.

PeeäMDeeGee!

Meikäläiselle se tuli joulu perjantaina. Posti kiikutti uutukaisen Geforce GTX 750ti:n ja PMDG julkas parin viikon odottelun jälkeen 737NGX:n SE:lle ja Prepar3D:lle. Illalla ehdin pikaiseen testaileen ja fiksaileen asetuksia. Lauantaina sitten havahduin siihen tosiasiaan että äänet on koneesta kadonnut kokonaan. Pitkän ja tuskallisen lauantain jälkeen äänet pysyi sitkeästi pois. Illalla tilasin äänikortin ja havahduin siihen että tokihan mulla on USB-kuulokkeet, joilla äänet sai kuulumaan. Niin ja tuo integroidun äänikortin katoaminen vaikutti olevan aika yleinen ongelma NVidian GTX-näyttisten kans, mutta mitään yksiselitteistä ratkaisua siihen ei ollut. Omalta osalta ajurien ja biosin päivitys ei siis asiaa muuttanut, ja monenmonta muutakin kepulikonstia yritettiin.

FSX on kuitenkin grafiikoiden osalta melkoinen palapeli, ihan ei tuo näyttiksen vaihto tehnyt pelistä graafista ilotulitusta, vaikkakin paransi montaa asiaa paljon. Mutta ongelmia piti lähteä oikeasti ratkomaan muualtakin. Sunnuntai kuluikin viritellessä ja etsiessä tietoa mitä vipua väännetään mihinkin suuntaan. Nyt sitten kun parina päivänä on pari lentoa saanut jo 737:lla alle, niin onhan se ihan järkyttävän hieno vekotin. CaptainSimin triplaseiska pitää vielä jossain välissä ottaa ”työn alle”, mutta jos sitä nyt nauttis tovin tuosta kolmosesta.

Virtuaalilentäjää ei lakot paina. 738 rollosta Tallinnaan
Virtuaalilentäjää ei lakot paina. Norskin 738 rollosta Tallinnaan